Tero Saarinen seikkailee mielellään heikoille jäille: "Olen itseni pahin kriitikko"

8. toukokuuta 2015 9:05

11 1

Tero Saarisen kalenteri on hengästyttävää luettavaa. Alkuvuonna mies keskittyi tekemään Suomen kansallisoopperaan jättimäistä Kullervo-tanssiesitystä, kiersi Kansallisteatteriinkin toukokuussa tulevan Morphed-esityksen kanssa Saksassa, Itävallassa ja Ranskassa ja kävi Keniassa pitämässä koetansseja kehitysyhteistyössä valmisteltavaan esitykseen. Kohta edessä on matka Japaniin.

Sitä ennen Tero Saarinen Company vierailee Pieksämäellä esittämässä kaksi tanssiteosta. Viime syyskuussa 50 vuotta täyttänyt Saarinen myöntää, että olisi jo eläkeläinen, jos olisi jäänyt aikoinaan Kansallisbaletin leipiin.

– Työn jatkaminen tanssijana on asenne-, organisointi- ja treenauskysymys. Olen itseni pahin kriitikko siinä, pystynkö toimimaan vielä tanssijana, Saarinen sanoo.

– Nautin katsoa kypsässä iässä olevia tanssijoita, joilla fyysisyys ja henkisyys yhdistyvät. Pitkän matkani aikana olen huomannut, että joskus vähemmän on enemmän ja tanssin resonoivuus on tärkeämpää kuin kyky heilua koko ajan satakymmenen lasissa. Japanilainen mestariopettajani esiintyi vielä 95-vuotiaana, ja siihen minulla on matkaa.

Vaikka ikä ei ole este tanssimiselle, Saarinen myöntää tietoisesti vähentäneensä esiintymistä. Hänen aikansa on kulunut viime kuukausina paljon koreografioiden tekemiseen ja opettamiseen, eikä treenaamiselle ole löytynyt sopivia taukoja.

– Tästä seuraa luonnollinen tarve vähentää ja valita omat esiintymiset tarkasti. En ole kuitenkaan lopettamassa tanssimista.

Pieksämäen Poleenissa on tarjolla harvinaista herkkua, sillä maailmallakin tunnustusta saanut Saarinen esittää itse Man in a Room -sooloteoksen. Carolyn Carlsonin Saariselle luoma teos tutkii taiteilijan yksinäisyyttä ja luomisen tuskaa hienovaraisen huumorin kautta.

Myös illan toinen esitys Westward Ho! liikkuu samoissa teemoissa. Saarisen vuonna 1996 tekemä trioteos on kuvaus ystävyydestä, itsekkyydestä ja elämän absurdiudesta..

– Se oli Tero Saarinen Companyn ensimmäinen teos, ja siitä tuli pitkäksi ajaksi käyntikorttimme. Tanssin menestys antoi mahdollisuuden ajatella oman ryhmän perustamista ja sitä, että minulla on tanssiin omaa sanottavaa.

Teoksessa on paljon elementtejä, joita Saarisen töissä on nähty myöhemmin. Kyseessä oli muun muassa Saarisen ja hänen luottovalosuunnittelijakseen nousseen Mikki Kuntun ensimmäinen yhteistyö. Myös teoksessa esiintyvä tanssija Henrikki Heikkilä on ollut mukana alusta lähtien.

– Ne rakennuspalikat, joihin aina palaan töissäni, luotiin tällä biisillä.

Koreografin mukaan on etuoikeus nähdä, miten uudet sukupolvet löytävät kyseisen tanssiteoksen yhä uudestaan.

– Se toimii verifikaationa, että tanssiteos jaksaa elää eikä ole kertakäyttötaidetta. Tanssinahan se tuli täysi-ikäiseksi jo pari vuotta sitten, Saarinen nauraa.

Saarinen itse aloitti tanssin vasta 16-vuotiaana. Hän muistaa kiroilleensa mielessään, miksi oli aloittanut niin myöhään – samalla kurssilla kun oli kymmenvuotiaita, jotka olivat teknisesti Saarista pidemmällä.

– Toisaalta siitä syntyi myös pieni primitiivireaktio ja hulluuskin, että kyllä minä vielä teille näytän. Nyt olen saanut esiintyä 30 vuoden ajan ja ehkä toimin myös hyvänä esimerkki siitä, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa, Saarinen sanoo.

– Toki minulla oli se etu, että elin urheiluhullussa perheessä ja peruskunto ja kiinnostus liikkeeseen olivat kulkeneet aina mukana.

Yksi Saarisen haave toteutui Kullervon myötä. Teoksessa oli mukana yli 60 laulajaa, 30 tanssijaa, orkesteri ja solistit.

– Se oli intensiivinen ja raskas mutta myös hyvin palkitseva periodi. Elävän musiikin ja tanssin yhtälö on asia, josta aina innostun ja jonka haluan pitää elossa.

Saarinen paljastaa, että hänellä on vielä monia haaveita toteuttamatta. Kullervon kokoista ponnistusta hän ei kuitenkaan halua tehdä heti. Taiteilija huomauttaa, että isous ei myöskään ole itseisarvo.

– Tärkeää on tehdä sitä, minkä kokee tärkeäksi. On se sitten iso teos tai duetto tai jokin muu tanssiin liittyvä yhteisöprojekti.

Tällä hetkellä Saarinen on innoissaan Keniassa aloitetusta yhteistyöstä. Nairobissa pidetyissä koetansseissa löytyi 15 esiintyjää teokseen, joka saa ensi-iltansa vuoden lopussa.

– On hyvin opettavaista ja ajatuksia herättävää vierailla vanhemmissa tanssikulttuureissa ja tutustua esimerkiksi eri heimojen rikkaisiin tanssiperinteisiin. Tanssi on yksi ihmisen perustarpeista ja sen kokemisen mahdollistaminen mahdollisimman monille on erittäin tärkeää.

Yksi pitkän uran elinehto onkin Saarisen mukaan ollut halu oppia koko ajan uutta.

– Heikoilla jäillä oman mukavuusalueen ulkopuolella oleminen pitää mielen avoimena uusille ärsykkeille.

Tero Saarinen Company Pieksämäellä Kulttuurikeskus Poleenissa 8.5. klo 19.

Lähde: savonsanomat.fi

Luokan sivu

Loading...