Selviääkö Suomi

25. maaliskuuta 2015 3:00

3 0

Hiihtäjä Ville Nousiainen kertoi Ruotsin MM-hiihtojen aikaan saaneensa illuusion huippukunnosta. Nousiaiselle kiitokset hiihdosta.

Illuusio on kuitenkin vaarallinen näköharha. Visio taas on kuva tulevaisuudesta, johon pyritään. Politiikassa visio ja illuusio kannattaa pitää eri lokeroissa!

Maailman muutoksen vauhti on niin kova, että poliittisten ihanteiden suhde todellisuuteen ei aina ole ihan reilassa. Vanhoilla opeilla ei selviäkään uudessa maailmassa. Ihanteet ja arvot kuvastavat eri puolueiden ja aatteiden syvintä olemusta, ja ne pitää suhteuttaa muuttuvaan maailmaan. Pitää tehdä oikeat johtopäätökset ja strategiset linjaukset, jotka toteuttavat ihanteet tai ainakin vievät niitä kohti.

Muutoksen keskellä riskinä on se, että visio ja arvot erkanevat reaalimaailmasta. Tavoitteena voi olla tasa-arvo, mutta arjessa vaikkapa kuntien kyky tarjota tasavertaisia universaaleja palveluja kaikille ei toteudukaan.

Toinen esimerkki: pyritään miesten ja naisten väliseen palkkatasa-arvoon, mutta markkinat vievät toiseen suuntaan. Tavoitellaan ehkä oikeudenmukaista, tasaisempaa tulonjakoa, mutta kehitys vie tuloerojen kasvamista kohti. Oikeudenmukaisuusarvo ei toteudukaan.

Tavoitteena voi olla, että edustuksellinen demokratia johtaa maailmaa. Lopputuloksena voi olla se, että kansallinen päätöksenteko ei kanna, globaali maailma ja markkinat vievät ja kansalainen tuntee olevansa kuin lastu laineilla.

Mitä tarvitaan jotta homma taas toimii. Ainakin avoimuutta. Pitää kertoa avoimesti Suomen ongelmista ja politiikan vaikeasta roolista.

Maailma on oikeasti muuttunut niin, että kansallisten parlamenttien päätöksillä kaikkia asioita ei voi ratkaista. Kuitenkin globaalissa maailmassa juuri kansallisen päätöksenteon rooli korostuu: meidän on hoidettava hyvin ne asiat, joihin voimme itse vaikuttaa.

Muuttuvassa maailmassa olisi hyvä olla yhteinen kuva tulevaisuudesta, ei siis yhteinen visio vaan yhteinen kuva siitä miltä maailma näyttää kymmenen vuoden päästä verrattuna lähtöpisteeseen.

Jos yhteinen kuva johtavilla puolueilla on kovin erilainen, ollaan äänestäjien kannalta hankalassa tilanteessa. Visiot ja tavoitteet eri puolueilla ovat tietenkin erilaiset. Niin pitääkin olla. Hallituksessa vaalien jälkeen hallitusohjelmassa ne pitää kuitenkin hitsata yhteen.

Päättyvältä vaalikaudelta pitää hakea opetuksia. Pitää löytää oikea työnjako kansalaisten, poliitikkojen ja asiantuntijoiden välille. Jokaiselle kuuluu roolinsa, mutta niitä ei pidä sotkea. Edustuksellisen demokratian toimiminen edellyttää poliitikoilta vastuunkantoa. Pitää voida tehdä vaikeitakin päätöksiä. Asiantuntijoita pitää hyödyntää päätöksenteon valmistelussa.

Suomi on Euroopan Unionin komission vuosiselvityksen mukaan paras EU-maa, kun vertaillaan maiden digitalouden pääomaa. Suomessa on myös vahvaa globaalia teollista osaamista. Meillä on koulutettua hyvää työvoimaa.

Suomella on siis kaikesta huolimatta hyvä pohja. Ilmassa on nyt selvästi uuden kasvun ja politiikan odotuksia: mitä pitää tehdä politiikassa oikein, jotta talous kasvaa ja olemme kilpailukykyisiä. Sama kysymys pitää tehdä yrityksissä.

Suomi siis selviää. Demokratia ei saa kuolla. Ihmisille pitää osoittaa, että ihmisten päätöksillä maailmaa voi viedä eteenpäin.

Kirjoittaja on vanhempi neuvonantaja Sitrassa ja STTK:n entinen puheenjohtaja.

Lähde: ts.fi

Luokan sivu

Loading...