Kyllästyttääkö ainainen lenkkeily? 7 leikkisää lajia, joissa liikut vahingossa

18. syyskuuta 2014 14:19

58 0

Lajikokeilu Sirkuskoulussa aikuiset pääsevät hassuttelemaan. Lajissa kehittyy myös maltti ja hyvä lihaskunto. IS kokeili, miten kuperkeikat ja kärrynpyörät taittuvat.

Minä ja nelisenkymmentä muuta aikuista kierimme jonossa liikuntasalin matolla. Seuraavaksi kottikärrykävelyä, määrää opettaja. Naurattaa.

Hauskaa saa ollakin, sillä nyt ollaan sirkuksessa. Helsingin Suvilahdessa on meneillään aikuisten sirkusleiri. Kolme iltaa kestävän leirin aikana opetellaan alkeita eri sirkuslajeista, kuten trampoliinista, ilma-akrobatiasta, jongleerauksesta ja pariakrobatiasta.

Sirkuksen suosio on kasvanut viime vuosina. Suomessa on nelisenkymmentä sirkuskoulua, joista Helsingin Suvilahdessa sijaitseva Circus Helsinki on suurin. Siellä harjoittelee viikoittain liki tuhat sirkusharrastajaa, joista vajaa puolet on aikuisoppilaita. Kursseille olisi jatkuvasti enemmän tulijoita kuin on paikkoja.

Suuren kysynnän vuoksi sirkuskoulu aloitti kolme vuotta sitten aikuisten aamuakrobatiatreenit. Kaupunkilaiset käyvät ennen töihin menoa harjoittelemassa käsilläseisontaa, kärrynpyöriä ja kuperkeikkoja.

Circus Helsingin tirehtööri Martina Linder arvelee lajin suosion johtuvan siitä, että sirkuksessa aikuiset pääsevät tekemään asioita, joita eivät yleensä tee.

- Lapset leikkivät, käyttävät luovuuttaan ja tekevät kaikkia tällaisia akrobatiajuttuja. Se on kuitenkin luonnollista kaikenikäisille. Sirkuksessa aikuiset saavat tehdä asioita, jotka eivät muuten välttämättä tunnu sallituilta.

Sirkus näyttää esityksissä helpolta, mutta hurjien temppujen opettelu alkaa perusteista. Ensi töikseni ilmoittaudun vauhtiakrobatian alkeisiin. Kohta teen vinhalla vauhdilla puolivoltteja ilmaradalla! Siihen ei valitettavasti riitä vauhti eivätkä taidot.

Ensin tehdään kuperkeikkoja, sitten vähän kärrynpyöriä. Kuperkeikatkin ovat haastavia, ainakin kun niitä tekee viisi peräjälkeen.

Osmo Tammisalo on harrastanut sirkusta kahdenkymmenen vuoden ajan. Siinäkään ajassa ei ehdi oppia kaikkea.

- Uuden oppiminen kiinnostaa edelleen. Aion jongleerata viidellä keilalla ennen kuin olen viisikymmentä. Lisäksi käynnissä on pelkän pään varassa seisomisen opettelu. Olen noin kolmen vuoden ajan tehnyt sitä kolmen yrityksen päivävauhtia ja nyt se alkaa vihdoin sujua.

Tarvitaan siis malttia. Kaikki lajit - trampoliini, ilma-akrobatia köydellä, jongleeraus ja lattia-akrobatia tuntuvat hauskoilta, mutta hankalilta. Ensimmäisen onnistumisen elämyksen saan toisena kurssipäivänä.

Seison kahden puolimetrisen kuution välissä olkapäideni varassa. Tasapaino pitää, en kaadu. Melkein yhtä hieno tunne kuin se, kun oppi lapsena ajamaan pyörällä. Minä osaan!

Sirkus kuulostaa hassuttelulta, mutta pelkästä leikistä ei ole kyse. Jo ensimmäisen kurssipäivän jälkeen lihakset ovat hellänä. Kaikissa lajeissa vaaditaan voimaa ja notkeutta.

- Sirkuksen parhaita puolia on se, että se antaa voimakkaan motiivin harjoittaa niitä alueita, joissa on puutteita. Jos haluan oppia tämän tempun, tarvitsen voimaa tänne ja notkeutta tuonne. Kotivoimistelu voi tuntua tervanjuonnilta, mutta jos todella haluaa oppia uutta, sekin alkaa äkkiä kiinnostaa, Tammisalo sanoo.

Lähde: iltasanomat.fi

Luokan sivu

Loading...