Kreikalla vaihteeksi sovitteleva sävy

25. maaliskuuta 2015 1:30

2 0

KREIKAN JA Saksan sanasota on eurokriisin vuosina ollut ajoittain kiivasta. Äänenpainot kovenivat Kreikan tammikuisten parlamenttivaalien alla. Vaalivoittaja Syrizan kampanja perustui paljolti euroalueen hätälainojen ehtojen ja lainoittajien kovaan kritiikkiin.

Syriza, sen puheenjohtaja Alexis Tsipras ja valtiovarainministeri Gianis Varoufakis ovat hallituksessakin jatkaneet euroalueen, Euroopan keskuspankin, Kansainvälisen valuuttarahaston ja Saksan paheksuntaa. Kreikan hallitus on joutunut myöntämään, ettei vaalilupauksilla ole ollut reaalimaailmassa katetta.

Tulehtuneessa ilmapiirissä etenkin Varoufakisin ja hänen saksalaiskollegansa Wolfgang Schäublen välit ovat olleet kireällä.

TSIPRASIN JA liittokansleri Angela Merkelin maanantaista tapaamista odotettiin edellä mainituista syistä poikkeuksellisella mielenkiinnolla. Tapaamisen sävy oli korostetun sovitteleva.

Paineita kovempaankin kielenkäyttöön riittää. Kreikalla on huutava tarve lisärahoitukseen. Se sanoo panevansa maksuvaikeuksissa eläkkeet ja työntekijöiden palkat velanhoidon edelle.

Saksa on Kreikka-lainojen suurin maksaja. Vaikka Merkel muistuttaa, että euroryhmässä Saksalla on vain yksi ääni, mahtimaan sana on tavallista painavampi.

Lainaehtoihin ei silti ole luvassa olennaista lievennystä – ei edes hyvällä käytöksellä. Viime viikolla Brysselissä luvattu tuki sosiaalisten ongelmien lievittämiseen riittää EU:n hyvän tahdon eleenä.

KREIKAN LUPAAMAA listaa rahoitusavun ehtona olevista uudistuksista odotetaan minä päivänä hyvänsä. Osa on jo tiedossa (TS 24.3.).

Kreikka lupaa tehostaa verotustaan. Yrityksillä ja yksityishenkilöillä on verovelkaa noin 76 miljardia euroa. Armahduksilla ja lievennyksillä siitä aiotaan periä valtion kassaan noin yhdeksän miljardia. Muun muassa satamia ja lentokenttiä koskeva yksityistämisohjelma aiotaan käynnistää uudelleen.

Kiinteistöveron poistoa kompensoidaan suurten omaisuuksien verolla, tulo- ja arvonlisäveroja aiotaan nostaa. Eläkeikää hivutetaan 67 vuoteen. OECD on kasaamassa Kreikalle työkalupakkia rakenteellisten uudistusten tueksi. Sekin koettelee kreikkalaisten omanarvontuntoa.

Osana sanasotaa Syriza-ministerit ovat vaatineet miljardikorvauksia natsi-Saksan aikaisista tuhoista ja Kreikan keskuspankilta otetusta pakkolainasta. Pakkolainan nykyarvoksi arvioidaan 11 miljardia euroa. Enimmillään Syriza on vaatinut Saksalta 162 miljardin euron korvauksia toisen maailmansodan aikaisista vahingoista.

Saksa katsoo maksaneensa riittävät korvaukset vuonna 1960. Muutenkin korvauskysymys on liian iso pala eurolainaneuvotteluihin. Kukaan ei halua avata Pandoran lipasta.

Lähde: ts.fi

Luokan sivu

Loading...